Tämä blogi on yksi oire puuvene-addiktiosta ja kuvaus tämän riippuvuuden aiheuttamista lieveilmiöistä perheessämme. Kaikille riippuvuuksille on tyypillistä niin kutsuttu rundi, eli elimistön sietokyky riippuvuuden aiheuttajaan kasvaa, jolloin tarvitaan jatkuvasti suurempia annoksia saman vaikutuksen aikaansaamiseksi. Ja kuten muissakin addiktioissa, myös tässä yhdenkin perheenjäsenen sairastuminen vaikuttaa koko perheen elämään.
Miten tähän on tultu?
Perheessämme veneilyharrastus on jaksottunut ainakin tähän saakka kolmen vuoden jaksoihin. Sysyllä 1999 nuorimmaisemme ollessa alle vuoden ikäinen hankimme 50% osuuden pienehköstä FE 74 -lasikuitupurkkarista. Opeteltuamme sillä kolme vuotta purjehduksen saloja siirryimme hieman suurempaa Maxi 999 -veneeseen, jossa oli enemmän tilaa perheelle ja jolla olisi ollut mahdollista lähteä merelle hieman pidemmäksikin aikaa.Yritimme jakaa lyhyitä kesälomiamme purjehduksen ja Saimaalla mökkeilyn kesken, mutta aika ei vain tuntunut mitenkään riittävän molempiin, joten kolmen kesän jälkeen annomme periksi ja päädyimme myymään veneen. Ajatuksena oli katsoa ainakin muutaman vuoden ajan, miltä veneetön elämä maistuisi, mutta jo Venetorilla ollessamme myymässä Maxiamme ihastelimme pienehköä puista purjevenettä ja ajatus mökin laiturissa killuvasta puuveneestä valtasi mielemme. Veneetön kausi elämässämme kutistui pariin viikkoon kun ostimme pelkkien valokuvien ja myyjän sähköpostiviestien perusteella Myrskylinnun, puisen Hai-purjeveneen.
Kolmen kesän järvipurjehdukset mökkeilyn lomassa jäivät odotettua vähäisemmiksi. Saimaan epävakaat tuulet ja sokkeloiset vedet eivät tarjonneet purjehduksellisesti sitä samaa mihin merellä olimme tottuneet. Sateisen kesän 2008 jälkeen pohdimme, että mökkielämään sopisi paremmin moottorivene, jolla voisi piipahtaa torilla Savonlinnassa tai tehdä retken Retrettiin. Venetyypiksi valikoitui suht itsestään katettu puufiskari ja kun tarjontakin oli aika nopeasti kartoitettu, olimme pian Summanmutikaksi nimeämämme summalaisen kalastajamallisen uusia onnellisia omistajia.
Hetken jo olimme myymässä Myrskylintua, mutta kun varteenotettavaa ostajaa ei heti tuntunut löytyvän ja kun toisaalta totesimme viettävämme kuitenkin suuremman osan kesästä kotona, siirsimme tämän purjeveneen Vantaalle kotipihaan odottelemaan tulevaa kesää ja iltapurjehduksia sekä viikonloppuretkiä merellä. Nyt sitten katsomme mitä seuraavat kolme vuotta tuovat tullessaan.
Näistä blogeista
Olemme jakaneet puuveneblogeilumme kolmeen erilliseen blogiin. Tämän puuveneitä ja niiden ylläpitoa yleisellä tasolla käsittelevän blogin lisäksi molemmilla veneillämme on omat nettilokikirjansa.
Näihin teksteihin täytyy suhtautua kuten savolaisten puheisiin; vastuu siirtyy kuulijalle. Kaikki kuitenkin kirjoitetaan hyvää tarkoittaen ja parhaan tietomme mukaan. Mahdolliset virheet korjataan heti kun parempaa tietoa on tarjolla.
Teksteissä mainitaan toisinaan tuotemerkkejä, liikkeiden nimiä, nettiosoitteita jne. ja niistä saatetaan ilmaista positiivisia tai negatiivisia mielipiteitä. Mielipiteet perustuvat kuitenkin pelkästään omiin tai luotettavina pitämiemme tahojen kokemuksiin ja sellaisina niihin tulee myös suhtautua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti